Tossa pihassa kukkii semmoinen kaksivärinen ruusupuska. Ja kun Miska oli hyörinyt sen puskan edessä yks päivä, täti sai pakkomielteen kuvata pienen istumassa puskan edessä.
Ja koska tänään on pilvinen ja vähän ehkä sateinenkin päivä, täti päätti että on loistava sää kuvata pientä kukkaispoikaa.

Niinpä me napattiin pentu matkaan ja hupparintaskuun kourallinen nameja, ja mentiin ulos kuvaamaan. Ne ei oo ihan huuhaata ne "näin kuvataan pentu"- jutut. Oli melko homma saada pikkuinen ukko istumaan nätisti paikallaan niin kauan, että saadaan otettua kuva. Tuli siitä lopulta jonkunlaisia kuvia. Paras kuva tosin tarkentui edessä oleviin kukkiin, eikä Miskaan, muuten olis ollut aivan mahtava!

Mutta nyt siis tämmöisiä kuvia nassikasta. Tästä näkyy sen pään malli tosi hienosti.

Tommonen on äidin pieni kukkapoika. Kerrassaan söpö ilmestys, vai mitä?

Tänään me myös aloitettiin kaikenlaiset jännät harjoittelujutut. Omat ruuat on kans aika kivoja, kun istutin pennun ulkona ja annoin namin. Sisälle kun tultiin, pentu keksi varsin vikkelästi, että aina kun juoksee äiskän luokse, saakin nappulan. Niinpä se teki hölmöjä ja juoksi sitten kiireenvilkkaa mun luokse ja sai namipalan. Ei mikään tyhmä poika!
Sitten annoin sille ruoalta jämäksi jääneen kananpalasen ja ai että kun pieni tykkäs! Lipoi huuliaan varmaan viis minuuttia sen jälkeenkin
Kanaa ei ole kumminkaan paljoa, mutta leikkasin palan ternimaitopannaria ja palkkasin sillä aina kun penska tuli luokse. Nyt se tuli nukkumaan tuohon jalkoihin ja on tosi viattoman näköinen. Äiskän poika.